Kotivinkin uutiskirjeessä pisti taannoin silmään uunissa paistetun mangojuustokakun ohje, joka vaikutti herkulliselta, joten sitä piti kokeilla.
Tein taas kakun pieneen (halk. 18 cm) irtopohjavuokaan. Suluissa olevat määrät on ns. normikokoiseen vuokaan.
130 g (200 g) Bastogne-keksejä
50 g (75 g) (laktoositonta) voita
täyte:
0,6 dl (1 dl) (laktoositonta) kermaa
330 g (500 g) (laktoositonta) maitorahkaa
130 g (200 g) (laktoositonta) maustamatonta tuorejuustoa
1 dl (1,5 dl) sokeria
1 (1) muna
1 rkl (1 rkl) maizenaa
1 (1) sitruunan raastettu kuori
0,6 dl (1 dl) mangososetta
Murenna keksit. Sulata voi ja lisää kekseihin, kunnes saat koostumukseltaan sopivan muruseoksen (riittävän kiinteä pysymään vuoan reunoilla). Pingota leivinpaperi irtopohjavuoan pohjalla ja vuoraa reunat leivinpaperisuikaleella. Taputtele muruoseos vuoan pohjalle ja reunoille.
Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita joukkoon maitorahka, tuorejuusto, sokeri, kananmuna, maizena ja sitruunankuori. Kumoa täyte vuokaan.
Alkuperäisessä ohjeessa käskettiin lusikoimaan mangosose pursotuspussiin ja pursottelemaan ympyröitä kakun pinnalle. Liekö johtui pienemmästä vuoasta, mutta mangososetta tuli kakun päälle tasainen kerros, joten pursottelu oli sinänsä turhaa.
Pyörittele täytteen pintaa varovasti veitsen kärjellä. Tee pieniä kaaria siten, että täytteen pinta "marmoroituu".
Täysikokoista kakkua neuvottiin paistamaan 150 asteisen uunin alatasolla kaksi tuntia. Taisin paistaa omaani n. 1,5 tuntia. Uunista otettaessa tuntui vielä todella "höllyvältä", mutta jämähti jääkaapissa (jossa neuvotaan pitämään vähintään tunti) niin paljon, että vähempikin paistaminen olisi mahdollisesti riittänyt. Nyt lopputulos oli hiukan kuivakka.
Suosittelen laittamaan vuoan alle uunipellin tms. Ainakin Bastogne-keksejä käyttäessä (alkuperäisessä ohjeessa digestive tai kaurakeksejä) rasvaa valui jonkin verran vuoan reunojen välistä.
Ensimmäinen keittokirjani oli pikkuleipäkirja, jonka omistuskirjoituksessa lukee "herkkuleipurille jouluna 1997, äiti ja isä". Siitä joulusta on vierähtänyt jo hetki aikaa ja muutamat pikkuleivät ja muutkin herkut on tullut sen jälkeen leivottua. Aiemmin reseptin nurkkaan kirjatut kommentit löytyvät nyt täältä ja havainnoistani ja virheistäni oppivat toivottavasti muutkin. Ohjeet ovat pääsääntöisesti laktoosittomia. Askarteluprojekteistani kirjoittelen toiseen blogiini rouvapupu.blogspot.fi.
12. huhtikuuta 2015
Pääsiäisen pupukuppikakut
Palataanpa muistoissa vielä pääsiäiseen. Halusin tehdä pääsiäisvieraille jotain hiukan hupsua tarjottavaa ja mieleen tulivat Cupcake Heaven -lehdessä olleet kuppikakut. Alkuperäisissä taisi olla voikreemistä pursotettua nurmikkoa ja pupusetkin jonkin verran erilaisia, mutta arvelin vieraiden pitävän hiukan kevyemmästä toteutuksesta.
Pohjana käytin Suklaan kultaisesta kirjasta sovellettuja appelsiini-suklaamurumuffineita. Alkuperäisessä ohjeessa käytettiin öljyä, josta en kuitenkaan makeissa leivonnaisissa pidä, joten päätin korvata sen sulatetulla voilla. Sulatin voipaketin lopun ajatuksenani mitata tarkka määrä sulatuksen jälkeen desimitalla. Kuinka ollakaan ehdin matkan varrella unohtaa tuon suunnitelman ja hurautin koko satsin taikinaan. Niinpä jouduin lisäämään lennosta leivinjauheen ja jauhojen määrää. Omassa versiossani ainesten määrät olivat siis "vähän sinne päin". Alla oleva ohje on kuitenkin kirjan mitoilla.
300 g vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
0,5 tl ruokasoodaa
150 g sokeria (josta puolet raakaruokosokeria)
1 kananmuna
1,8 dl (laktoositonta) maitoa
1,25 dl sulatettua (laktoositonta) voita tai margariinia
2 rkl hienoksi raastettua appelsiininkuorta
2 tl cointreauta
180 g rouhittua tummaa suklaata (70 %) (tarkista maidottomuus)
Sekoita leivinjauhe ja sooda jauhoihin. Vatkaa sokeri, muna, maito, rasva, appelsiininkuori ja cointreau yhteen sähkövatkaimen suurella nopeudella. Sekoita tämä seos kuiviin aineisiin. Lisää suklaarouhe taikinaan.
Lusikoi taikina vuokiin. (Täytä hieman yli puolen välin.) Paista 190 asteessa n. 25-30 min. muffinien koosta riippuen.
Pupun osat tein ruskeaksi värjäämästäni marsipaanista, johon lisäsin efektiä vaalean punaisella metallinhohtoelintarvikemaalilla. Kuorrute on sekoitettu summittaisella suhteella appelsiinituorejuustosta, pehmeästä maitorahkasta ja kermavaahdosta ja maustettu sokerilla.
Kuten hiukan pelkäsinkin, kuorrute oli pikkaisen liian löysää pitääkseen korvia pystyssä. Jälkiviisaana on siis hyvä todeta, että olisi kannattanut noudattaa mielessä käväissyttä aavistusta ja laittaa korviin cocktailtikut, joilla ne olisi saanut tökättyä suoraan muffiniin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)